Pallontallaajat.net
Valikko

Itävuonot – rikkoutunut etuvanne, liftausta ja loppukiri

Tarkoituksenamme oli viettää Egilsstađirissa yksi yö. Lähtiessämme matkaan kohti vuonoja osuin (en edes törmännyt, ainoastaan osuin) J:n eturenkaaseen sivulta. Ilmeisesti pyöriin ladatun painon vuoksi vanne kuitenkin vääntyi sen verran, ettei sillä voinut jatkaa matkaa. Kylän ilmeisesti ainut pyöränkorjaaja oli tavattavissa vasta seuraavana päivänä. Yksi yö Egillstađirissa venyi kolmeksi, mutta uusi kiekko lennätettiin meille seuraavana päivänä Reykjavikista kolmessa tunnissa. Tämä kaikki järjestyi Verslunin Skógar -nimisessä liikkeessä. Liikkeen myyjä ei osannut kertoa meille että paikalla olisi seuraavana päivänä pyöräkorjaaja, mutta Reykjavikistä kotoisin oleva paikalle sattunut mies selvitteli asian.

Odotellessamme pyörän kuntoutumista teimme pienen retken 26 km:n päähän Seyđisfjörđuriin. Tuo matkaoppaissa kauneimmaksi itävuonojen kyläksi nimitetty paikka ja sinne vievä tie olivat kyllä maineensa veroiset, eikä ylimääräinen odottelu harmittanut enää yhtään! Vuonon satamaan rantautuu torstaiaamuisin Tanskasta Färsaarien kautta tuleva Smyril linen laiva. Kylässä asuu n. 700 ihmistä, mm. residensseissä oleilevia taiteilijoita. Aamun bussit olivat jo kulkeneet, joten liftasimme kylään. Kyltin kanssa emme joutuneet odottamaan kauankaan, kun 20 vuotta sitten Reykjavikista Seyđisfjörđuriin työn ja rauhallisemman elämän perässä muuttanut mies otti meidät kyytiin. Hän työskentelee johtajana ja soitonopettajana musiikkikoulussa, jossa opiskelee 55 lasta eli todennäköisesti kaikki kylän lapset. Lisäksi juttelimme Walther Mittyn ihmeellinen elämä -leffasta jota oli muutama vuosi sitten kuvattu eri puolilla Islantia. Seyđisfjörđurissa kuvattiin kohtaus, jossa Walther sitoo käsiinsä kivet ja laskee rullalaudalla mäkeä kivillä ohjaten! Edellisestä liftauskerrasta on jo tovi, mutta jälleen kerran se oli mukava tapa kuulla paikallisten juttuja ja saada tietoa alueesta. Seyđisfjörđurissa söimme rennossa Skaftafell-ravintolassa, joka oli yläkerran taidenäyttelyineen varmasti itävuonojen hipsterein paikka. Suosittelemme!

Seyđisfjörđur

Seyđisfjörđur

Koska olimme menettäneet matkapäiviä pyörän kunnostusta odotellessa, meillä oli kirittävää. Olimme Islannin pyöräilyolosuhteet koettuamme aikatauluttaneet 258 km:n matkalle viisi päivää, mutta nyt nipistimme matkan kolmeen päivään. Onneksi säät olivat puolellamme: järkyttävän kovaa sadetta tuli vain yhden illan ja yön ajan, ja rajuja vasta- ja sivutuulia seurasi myös myötätuulisia tieosuuksia. Kaukana suuremmista turistinähtävyyksistä sijaitsevalla reitillä oli vain vähän autoliikennettä, ja sen puolesta valitsimme poljetavaksemme ehkäpä parhaan palan Islannin asfalttiteistä.

Kolmesta päivästä ensimmäisenä ajoimme välin Egilsstađir-Bredđalsvik, 97 km mukaanlukien käynnin Fáskruđsfjörđurin kylässä. Päivän aikana matkamme kulki ensin ykköstietä ja myöhemmin tietä 96 kolmen keskenään hyvin samanlaisen vuonon ympäri. Jokaisen vuonon pohjan tuntumassa pohjoisrannalla oli kylä, ja vuonon pohjalla olevaa siltaa ylittäessä tuntui, kuin olisi samassa paikassa uudestaan. Kauniita vuonot kylineen olivat, ja erityisesti laskeutuminen sisämaasta ensimmäiseen Reyđarfjörđuriin oli hyytävästä merituulesta huolimatta vaikuttava. Vuonoja ympäröivien vuorten seinämissä oli samansuuntaisia, vuonon pohjaa kohti laskevia poikkisuuntaisia kuvioita, ehkäpä jotain jääkausijuttuja vai jostain syystä vinoon asettautuneita vulkaanisia kerrostumia? Yövyimme Breiđalsvikissä ilmaisella leirintäalueella. Ennen kymmentä saapuvilla leiriytyjillä olisi mahdollisuus myös maksulliseen saunaan viereisessä hotellissa! Me emme sinne ehtineet, mutta ostimme hotellista aamiaisen johon sai pyynnöstä aivan loistavaa hotellissa leivottua gluteenitonta siemenleipää. Edellisessä kylässä, Stöđvarfjörđurissa, olisi ollut mielenkiintoinen majoitusmahdollisuus vanhassa Kirkjubær-nimisessä guesthouseksi muutetussa kirkossa.

Lasku Reyđarfjörđurille

Lasku Reyđarfjörđurille

Reyđarfjörđurin ja Fáskruđsfjörđurin välissä poljettiin 6 km:n mittaisen tunnelin läpi

Reyđarfjörđurin ja Fáskruđsfjörđurin välissä poljettiin 6 km:n mittaisen tunnelin läpi

Fáskruđsfjörđurilta

Fáskruđsfjörđurilta

Toisena päivänä poljimme välin Breiđdalsvik-Djúpivogur, 63 km. Päivä koostui matkasta Breiđalsvikin lahden sekä alueen syvimmän vuonon Berufjörđurin ympäri. Vuono oli n. 20 km syvä, ja sen pohjalta tuuli kovasti. Djúpivogurissa yövyimme jälleen leirintäalueella. Itävuonot eivät ole geotermaalista aluetta, joten suihkut ovat leirintäalueilla usein maksullisia. Meidän suihkuaikaan lämmin vesi oli loppu, mutta 22:30 oli ilmeisen hyvä aika käydä maksamassa leiriytyminen läheiseen Hotel Framtidiin, sillä hotellin alakerran pieni saunatila oli vapaa. Pääsimme kunnolla lämpimään suihkuun 200 isk:lla, jolla olisi saanut leirintäalueen suihkusta vettä viiden minuutin ajan. Djúpivogurista on mahdollista tehdä veneretki läheiselle Papeyn saarelle lunneja ja hylkeitä katsomaan. Meidän kiristyneeseen aikatauluun ei tuollainen retki harmillisesti mahtunut.

Lahdelta

Berufjörđurilta

Kolmantena päivänä ajoimme välin Djúpivogur-Höfn, 103 km. Matkan pisin pyöräilypäivä oli onneksi aurinkoinen ja jopa lämmin, joskin tuulet riepottelivat meitä jälleen paikoitellen joka suunnasta. Päivästä jäi mieleen erityisesti suuri uiskentelevien joutsenien täyttämä lahdeke Lónsvik, jota reunustivat korkeat vuoret. Lahden perällä oli sympaattisen oloinen Stafafell, jossa on mahdollista majoittua teltalla tai sisätiloissa sekä mm. ratsastaa. Lahdekkeen pohjalta löytyy myös Vatnajökull-jäätikön ilmeisesti itäisin jäätikkövirta ja suistoalue. Lahdekkeen keskellä, auringon jo laskettua vuorten taa jouduimme ensimmäistä kertaa matkan aikana vaihtamaan puhjenneen renkaan, kun potkaisin klossia irrottaessani takarenkaani venttiilin pois!

Lönsvikiltä

Lónsvikiltä

Renkaanvaihtoa Lönsvikillä

Renkaanvaihtaja Lónsvikillä

Lahdekkeen jälkeen ajoimme alamäkeen 1,6 km mittaisen tunnelin. Tunnelin päässä meitä odotti illan hämärässä Höfnin valot ja Vatnajökull-jäätikön reuna. Kysyimme huonetta Höfnin hostellista, jonka ollessa täynnä omistaja tarjosi huonetta Höfn Innistä. Paikka oli oikein siisti, oli mukava käydä omassa suihkussa ja nukkua sisällä pitkästä aikaa ennen aikaista aamubussia Reykjavikiin.

P.S. Olettekos jo kuulleet, että maa järisi viime yönä Bárđarbunga-tulivuoren alla? Täällä Reykjavikissa guesthousemme isäntä on sitä mieltä että se kyllä purkautuu. Pidetään peukkuja että ennen perjantaita, jotta me ehditään jollekin ylihintaiselle jeeppiretkelle ihmettelemään sitä!

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

2 Kommentit

  • Vastaa Erja 20.8.2014 10:12

    Ootte kyllä aikamoista kyytiä polkeneet nuo kolme päivää! Siltähän tuo ainakin Suomen uutisten mukaan vaikuttaa, että saatatte hyvin päästä tulivuorenpurkaussafarille, hui! Turvallista loppumatkaa 🙂

    • Vastaa haavematkailija 20.8.2014 11:13

      Kyllä siinä mulla oli polvet kovilla – yllättävän rankkaa tuo tavaroiden ronttaaminen pyörällä. Paikalliset on täällä sitä mieltä että vuori purkautuu kyllä mutta se voi tapahtua tänään tai 4 viikon kuluttua. Pahoin pelkään ettei ehditä sitä livenä nähdä. Ja että se purkaus voi tapahtua myös näkymättömästi jäätikön alla. Ainakin reykjavikilaiset odottaa sitä yhtä jännittyneenä kuin minäkin 🙂

    Jätä vastaus