Pallontallaajat.net
Valikko

Turistibussi Höfnistä Reykjavíkiin ja viimeiset kaupunkilomapäivät

Matkustimme pyörinemme Höfnistä Reykjavikiin Sternan bussilla. Sama firma jolla aloitimme Islannin kierroksemme Reykjavikista, mutta tällä kertaa kuski ei perinyt rahaa pyöristä lainkaan joten suosittelemme muitakin pyöräilijöitä ostamaan lipun vasta bussista. Paikkoja ei ole tarpeen pyörillekään ainakaan tällä hetkellä varata, kaikki mahtuvat kuulemma aina kyytiin. Toinen samaa väliä ajava bussifirma on Straeto. Hinta matkustajalle on suurin piirtein sama, mutta noissa busseissa on pyörätelineessä paikat tasan neljälle pyörälle eikä enempää mahdu. Pyörän kuljettaminen on Straetolla kuitenkin ilmaista. Sternan bussi on selvästi hitaampi, ja syykin selvisi meille matkan aikana: se pysähtyy erinäisten nähtävyyksien luona, ja sopiikin eteläisen Islannin pikakatselmukseen oikein mainiosti.

Ensimmäiseksi tehtiin puolentoista tunnin pysähdys jäävuorilaguunilla (Jökulsárlón), jossa ihmeteltiin kirkkaanvalkoisten ja tulivuorien tuhkasta mustien jäävuorien hidasta liikehdintää sekä 250 metriä syvän laguunin vedestä kaloja sukeltelevia hylkeitä. Tarjolla oli veneajelua laguunissa (hintaa emme selvittäneet), mutta se vaikutti lähinnä päristelyltä ympäri aluetta jonka näki oikein mainiosti rauhallisemmassa ympäristössä kävelemällä laguunin rannalla. Meille oli aiemmin suositeltu telttailua laguunin rannalla, sillä kahvilan sulkeuduttua kello 19 siellä tulee täysin hiljaista ja yöllä voi teltassa kuunnella jäälohkareiden kolinaa.

Jökulsárlón

Jökulsárlón

Toisena nähtävyyspysäkkinä toimi Skógafoss ja sen yhteydessä oleva leirintäalue.

Skógafoss

Skógafoss

Iltapäivän aikana pääsimme myös kävelemään Seljalandsfoss-putouksen taakse.

Seljalandsfoss

Seljalandsfoss

Pysähdyksiä oli yhteensä kymmenkunta, muut lähinnä huoltoasemilla. Bussin ikkunoista ihmettelimme matkan aikana mm. Vatnajökull-jäätikön kuun pintaa muistuttavaa valuma-aluetta sekä ilman sumuiseksi värjännyttä vuosien takaisten tulivuorenpurkausten tuhkaa joka nousee tuulisella säällä usein maan pinnasta. Matka kesti yli 10 tuntia, mutta olimme tosi iloisia että pääsimme näkemään Etelä-Islannin nähtävyyksiä bussimatkan lomassa.

Reykjavikissa majoitumme nyt jo kolmatta yötä Mosi guesthousessa. Löydettyämme kohtuuhintaisen vaihtoehdon melko läheltä keskustaa (keskustaan on muutamia kilometrejä, ilman pyörää matkustavat kulkevat kätevästi tuon matkan bussilla) jämähdimme tänne. Mutta tämäpä ei olekaan mikä tahansa majoitus, vaan pieni ja todella siisti viereisessä talossa asuvan supermukavan naisen omistama majatalo, joka henkii kodinomaisuutta ja jossa yhteisiin kylppäreihin tai keittiöihinkään ei ole ollut liiemmin jonoa. Jos palaamme Reykjavikiin, palaamme ehdottomasti tänne.

Mosi guesthouse

Mosi guesthouse

Eilen kävimme katsomassa Reykjavikin musiikkitalossa Harpassa turisteille suunnattua yhden miehen esitystä “How to become Islandic in 60 minutes”. Meidän iltana shown veti Örn Árnason, islantilainen näyttelijä ja koomikko joka ei ole shown alkuperäinen vetäjä. Esitys oli hauska, opimme mm. sanomaan Eyjafjallajokull, mutta ehkä eniten nauratti video siitä, miten monessa mediassa tuo sana oli lausuttu vuoden 2010 tuhkapilven yhteydessä väärin. Islantilaisilla stereotypioilla leikittelevä esitys pyörii jo kolmatta vuotta, mutta se tuntui jollain tapaa vähän keskeneräiseltä ja yllättäen ylihinnoitellulta. Toisaalta esityksen yksityiskohdat ovat todennäköisesti joka kerta vähän erilaiset.

Tänään aamulla kävimme viimein ratsastamassa islanninhevosilla Laxnes-tallilla. Reykjavikin lähistöllä on monia, myös aloittelijoille sopivia muutaman tunnin ratsastuksia tarjoavia talleja. Varasimme retken edellisenä iltana tallin nettisivujen kautta, ja hintaan sai 5% alennuksen (ehkä joku viimehetken alennus?). Hintaan kuului nouto ja palautus guesthouseen. Retkellä oli 20-30 osallistujaa, ja ratsastimme muutaman tunnin vuorten ympärillä laavakentillä jälleen kerran hienoissa maisemissa. Minun lähinnä heinän syömisestä kiinnostuneen Vördör-hepan askellus ei aina ollut kovin tasaista, mutta luulen että se vaihtoi ratsastajasta johtuen välillä raviin ja kyllä sitä tasaista tölttiäkin mentiin 🙂

Laxnesin tallin asukkaita, jotka eivät suostuneet lähtemään ratsastusretken jälkeen laitumelle vaan halusivat jäädä kotiaitaukseen möllöttämään

Laxnesin tallin asukkaita, jotka eivät suostuneet lähtemään ratsastusretken jälkeen laitumelle vaan halusivat jäädä kotiaitaukseen möllöttämään

Viimeisenä Reykjavik-iltana kävimme uudelleen jo aiemmin mainitsemallani Nauthólsvíkin geotermaalisella rannalla, jolla olikin näin aurinkoisena päivänä vähän erilainen meininki kuin viimeksi:

 

 

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

5 Kommentit

  • Vastaa Taru 21.8.2014 15:52

    Kiinnostavaa tietää noita pyöräilyyn liittyviä yksityiskohtia. Bussikuljetukset pyörän kanssa ovat aina vähän jännä paikka – pääsekö mukaan ja jos pääsee, mahtuuko, ja paljon lysti maksaa… Hyvä että vaikutti menneen sujuvasti siellä 🙂

    • Vastaa haavematkailija 21.8.2014 22:06

      Kyllä täällä on sen verran pyöräilijöitä näkynyt että meidät on tosiaan huomioitu bussikyydeissäkin. Onneksi, sillä useat ovat kertoneet oikoneensa bussilla kamalan sään “yllätettyä” (täällä se ei tosiaan ole mikään yläätys) useammaksi päiväksi.:)

  • Vastaa Marjo 28.8.2014 11:42

    Ihana vesiputous! 🙂

    • Vastaa Arja 28.8.2014 13:32

      Islanti on kyllä varsinainen vesiputouksien maa kun niitä pulputtaa jokaisen vuoren rinteillä. Onneksi niitä ei kyllästy katselemaan 🙂

  • Vastaa Gee 14.9.2016 13:54

    Wow, mahtavia kuvia! Matkakuume nousee entisestään, kun suunnitellaan ensi kesäkuun lopulle Islannin-kierrosta 🙂

  • Jätä vastaus