Pallontallaajat.net
Valikko

Aurinkohetkiä kevään 2015 reissuilta

Auringonnousut ja -laskut ovat erityinen hetki riippumatta siitä, missä päin maailmaa niitä katselee. Kun kotimme on talojen keskellä enkä näe näitä erityisiä tapahtumia joka päivä, kamera etsiytyy sitäkin helpommin käteen silloin, kun päivän alkamista tai päättymistä saa ihailla rannalla tai vuoristossa. Tässä tämän kevään erityisimmät aurinkohetkeni matkoilta, satunnaisessa järjestyksessä.

 

1. Auringonlasku, Manila Bay

Vietimme Manilassa vain muutaman päivän. Matkaopaskirja kehotti menemään Manila Bayn rantaan auringonlaskun aikaan, ja näin me teimme. Minulle tämä oli viimeinen ilta Filippiineillä, joten katselin auringon laskeutumista horisonttiin erityisen kaihoisasti.OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

2. Auringonlasku Saariselällä

Eräänä iltana rentouduimme mökissä hiihtopäivän päätteeksi, kun yhtäkkiä mökin terassin kaide muuttui oranssiksi. Tuli kiire ottaa kamera esiin ja mennä ulos ihmettelemään, mitä taivaanrannassa tapahtuu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

3. Auringonnousu ja -lasku Pandan Islandilla

Filippiinien Pandan-saarella heräsimme joka aamu jo ennen auringonnousua katselemaan levollista vuoristomaisemaa ja odottamaan aurinkoa. Myös auringonlaskut olivat erityisiä hetkiä, jolloin suuri osa saaren asukkaista ja lomailijoista kerääntyi länsirannalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

4. Auringonlasku Donsolissa

Filippiinien Donsolissa kävin kahdesti tulikärpäsretkellä, joista kerron lisää myöhemmin. Retkelle lähdettiin veneellä auringon laskiessa, ja ehdimme paikalle juuri kun tulikärpäset aloittivat yöllisen elämänsä. Donsolissa saa auringonlaskunkin aikaan ihailla aina Mayon-tulivuorta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Bonus: Auringonpimennys Helsingissä

Olen aavistuksen avaruushullu, olihan avaruuslentäjä lapsuuden toiveammattini ja odotin vuoden 1990 täydellistä auringonpimennystä todella innoissani. Kun heräsin aamulla myöhään tajutakseni, ettei minua oltu pilvisen sään vuoksi herätetty katsomaan pimennystä, pettymykseni oli sanoinkuvaamaton. Myöhempiä osittaisia pimennyksiä en ole nähnyt omien aikataulujeni tai pilvisyyden vuoksi. Sitäkin suuremmalla riemulla – tässä se nyt on hitsauslasin läpi kuvattuna, maaliskuinen auringonpimennys!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

2 Kommentit

  • Vastaa Pirkko / Meriharakka 20.4.2015 13:50

    Näitä on aina kiva katsella. Syksyisellä Aasian kierroksellamme panostimme aiheeseen ihan erityisesti Laosin Luang Prabangissa ja Vientianessa Mekong-joen rannalla.
    Olimme liikkeellä pienen ryhmän kanssa ja joku vanhempi herrasmies ryhmästä ”protestoi” ideaa lähteä nyt auringonlaskua katsomaan, että joka päivähän se laskee, mitä sitä nyt katsomaan – aika kyynistä!

    • Vastaa Arja 20.4.2015 21:12

      Kiitos, Pirkko. Eihän sitä voi auringonlaskuihin kyllästyä mitenkään! Kyynistä kieltämättä, mutta jotkut ei ilmeisesti vaan ymmärrä hyvän päälle 🙂

    Jätä vastaus