Pallontallaajat.net
Valikko

Eurovelo 15 -retken alku pyöräilijän unelmamaa Hollannissa

Hollannin titteli maailman pyöräilijämyönteisimpänä maana lienee monelle itsestäänselvyys, ja kyllähän minäkin sen olen monta kertaa kuullut. Pyöräilijäystävälliset järjestelyt niin Hollannin kaupungeissa kuin maanteilläkin ovat kuitenkin yllättäneet iloisesti kerta toisensa jälkeen Eurovelo 15 -retken ensimmäisten päivien aikana. Hollanti on maa, jossa pyöräilystä on todella tehty kaikille polkemaan kykeneville turvallista, mahdollista ja mukavaa. Siellä pyöräily ei ole erityinen sankariteko, vaan 17 miljoonan ihmisen tiheään asutun maan pyöräteiden ja -kaistojen verkosto on rakennettu niin aukottomaksi, että pyöräily on yksinkertaisesti liikkumistapa, joka kannattaa valita. Pyörillä kulkevan kaikenikäiset ja kaikenlaiset ihmiset. Vanhemmat ihmiset kulkevat sähköpyörillä, perheet kärryjen tai istuimien kanssa, ja maaseudulla näkee siellä täällä onnellisia retkeilijöitä, jotka nauttivat mikropyörämatkan eväitä kesäisessä auringossa.

Kasattuamme pyörät lentokentällä perjantai-iltana (tein sen muuten ihan itse, alle kahdessa tunnissa!) ajoimme yöksi Brysselin keskustan hostelliin, josta matkustimme lauantaina junalla Rotterdamiin. Rotterdamissa haimme pyöränkorjausapua aseman pyöräparkin korjaajalta. Pyöräparkki ja ilmeisesti julkisin varoin tuettu pyöränhuoltopaikka näyttääkin löytyvän jokaisesta isommasta hollantilaisesta kaupungista. Pyörittyämme Rotterdamissa hetken totesimme sen ansaitsevan pyöräilykaupunkina täydet viisi tähteä, ja suuntasimme vatsat Spirit-ravintolan herkullisen kasvisruokabuffetin antimia täynnä ulos kaupungista Eurovelo 15  -opasteita pitkin. Heti alussa saimme kuitenkin huomata, ettei Eurovelon opasteita ole jokaisessa risteyksessä. Suuntavaistostamme kertonee jotakin, että Rotterdamista jo ulos päästyämme ajoimme vahingossa siltaa pitkin takaisin Rein-joen pohjoispuolelle kaupunkiin. Lumia-puhelimeni Here maps oli ahkerassa käytössä, kuten T:n tulostama Hollannin osuuden pyöräilykarttakin.

Pyöräboksit perjantaiaamuna Helsinki-Vantaalla…

…ja pyörät samana iltana Brysselin kentällä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERABrysselin lentokentältä pääsee pyöräkaistoja pitkin kaupungin keskustaan

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKun toinen lukee karttaa, mitä tekee bloggaaja? Tietysti kuvaa pyöräänsä – tällä kertaa Rotterdamin kaupunkimaisemassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matkamme ei Hollannin osalta kulkenut muutenkaan täysin Eurovelo 15-reittiä pitkin – näin kävi osittain tahallisesti ja osittain tahtomattamme. Hollannissa pyörätiet ja -kaistat ovat kuitenkin joka paikassa niin käsittämättömän hyviä, että päädyimme aina polkemaan todella mukavia reittejä, pääosin todella mukavissa maisemissa. Reitit kulkivat jalopuiden reunustamia teitä pitkin, pienten ja sympaattisten kylien läpi, ja osuipa matkalle tietysti muutama tuulimyllykin. Hollannin pyörätiet ja maaseutu olivat niin paljon enemmän, kuin osasin odottaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olihan meillä mukana Rein-joen ympäristössä pyöräilyä koskeva opas jos toinenkin, mutta yllätyksenä tuli, että niin moni joen ylitys tapahtuu lautalla. Ensimmäisen pyöräilypäivämme iltana jäimme jumiin Kop Van het Landin satamaan, kun kartassa sillalta näyttävä joen ylitys olikin lautta, joka ei enää lauantaina puoli yhdeksältä kulkenut. Pohdittuamme satamassa olevan ravintolan omistajan kanssa hetken vaihtoehtoja veneliftauksesta taksiin, saimme varaamastamme majapaikasta Nieuwendjikistä Bed & Breakfast Fort Bakkerskilista lupauksen kyydistä pyörille ja itsellemme. Onneksi majoitusta ei tarvinnut perua, sillä kyseessä ei ollutkaan ihan mikä tahansa B&B, vaan 1700-luvulla rakennettu, nykyisen omistajapariskunnan huolella ja ajatuksella remontoima linnake. Dormissa ei tuona yönä ollut muita asiakkaita, ja 29 euron yöpymishintaan kuului myös kohtuullisen monipuolinen aamiainen. Nyt käsi sydämelle: kuinka monen majoituspaikan omistaja ajaa 70 kilometriä hakeakseen rannalle jääneet vieraansa?

OLYMPUS DIGITAL CAMERAFort Bakkerskilin silta, ja viereinen penger, jolla kulkee pyörätie

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sittemmin otimme opiksemme, ja olemme huomioineet lauttayhteydet paremmin – ei toki niin, että niiden aikatauluista mitään tietäisimme, mutta emme ole jättäneet joen ylityksiä kovin myöhäiseksi, ellei kartassa ole aivan selkeästi silta. Toisen pyöräilypäivän aamuna saimme apua nopeimman lauttayhteyden löytämiseen Woudrichemin satamassa hollantilaiselta Jouko Launosen mukaan nimetyltä mieheltä. Miehellä tai ilmeisesti hänen perheellään ei ollut aavistustakaan Jouko-nimen lausumistavasta, mutta miehen äiti oli välttämättä halunnut antaa nimen luisteluidolinsa mukaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toisen yön vietimme urheilukeskuksenakin toimivassa Hotel Papendalissa. Alla oli 120 kilometrin päivämatka, ja noista kilometreista osa oli tuonakin päivänä kertynyt pienillä harharetkillä. Pyöräilypäivän päätteeksi sopikin hyvin vähän kliinisempi hotelli ja rentoutuminen kuumassa kylvyssä. Hotelli oli mainittu Eurovelon oppaassa, ja niinpä vain saimme taluttaa pyörämme yöksi säilöön kokolattiamatolla päällystettyyn konferenssihuoneeseen. Joissain paikoissa pyöräilijöitä nyt vaan arvostetaan vähän enemmän!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAHollannissa Eurovelo 15 on merkitty ylimmän kyltin alareunassa olevalla, sinipohjaisella merkinnällä.

Täydennettyämme kolmannen päivän aamuna Arnhemissa varustustamme retkikeittimen kaasupulloilla, gluteenittomalla leivällä ja tofulla (Arnhemista löytyy kahteen viimeiseen aivan täydellinen kauppa EkoPlaza!) sekä ihmeteltyämme jälleen kaupungin täydellistä pyöräilyinfrastruktuuria, suuntasimme kohti Saksaa, Griethiä ja kolmatta majapaikkaamme.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAArnhemin rautatieaseman pyöräparkki

Otimme suorimman reitin Griethiin Reinin eteläpuolen rantaa pitkin, ja se osoittautui jälleen kerran oikein kauniiksi ja hyväksi pyörätieksi. Rajan ylityksen jälkeen tuli kuitenkin heti Hollantia ikävä, sillä pyörätie oli paikattu epätasaiseksi ja minun mielestä alkoi haista navetalle (T:n mielestä oli kuulemma haissut lähes koko matkan). Tätä kirjoittaessa sitä nyt kuitenkin istutaan erittäin siistin Haus Rheinblickin parvekkeella katselemassa Reiniä seilaavia jokilaivoja, ja suunnitellaan seuraavaa pyöräilypäivää. Aivan loistava maijoitus muuten tämäkin, vaikkei sillä ollutkaan booking.comissa montaa arvostelua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä opin ensimmäisistä päivistä?

-Purkaessa pyörää lentoa varten, kannattaa ottaa kuvat niistä ruuveista ja muttereista, jotka pyörästä irrottaa. Pähkäilin pyöräni takalokarin ja tarakan kiinnityspaikkoja pitkän tovin ja vaihtelin niitä pyörän rungossa sijaitsevasta reijästä toiseen, koska en muistanut järjestystä.

-Kannattaisi etukäteen ostaa tai tilata netistä kunnolliset pyöräkartat sekä huomioda Reinin ylitykseen käytettävien lauttojen aikataulut. Minä haavematkailen yleensä oikein urakalla, mutta jälleen kerran osoittautui, että tarkempi valmistautuminen jää puolitiehen.

-Jos oikeasti haluat fiilistellä maailman parhaita pyöräteitä, kierrä pelkkää Hollantia, sillä sieltä ne löytyvät!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

6 Kommentit

  • Vastaa Elina | Vaihda vapaalle 9.7.2015 11:30

    Kauniit on maisemat! Aika hauska lukea fillaritripistä roadtrippien sijaan. Ihan mielettömät määrät pyöriä tuolla juna-aseman parkissa! :O

    • Vastaa Arja 9.7.2015 12:27

      Kaunista Hollannissa olikin! Ja ne pyörätiet, ei vaan voi uskoa, että päällystettyjä pyöräteitä tehdään erikseen noin mielettömiin paikkoihin. Pyöräparkeista sen ainakin näkee, kuinka suosittua pyöräily oikein on. Kiva kun kävit kommentoimassa 🙂

  • Vastaa Tiina, Kinttupolulla 9.7.2015 13:51

    Jes, mikä seikkailu käynnissä! Pääsin jo heti fiilikseen pyöränkokoomiskuvien avulla, kun me tehtiin viimeksi sama Liettuassa pari vuotta sitten. Meidät onneksi noukittiin kentältä myöhään illalla tila-autolla ja kasattiin pyörät vasta seuraavana aamuna leirintäalueella.
    Hollannissa tosiaan on helppo pyöräillä, kun kaikki on selkeää ja tasaista tietä riittää. Varsinkin kun vertaa meidän yhdenkin kesän reissuun Baltiassa, kun pyöräilimme Via Balticaa rekkojen seassa, puhumattakaan Puolan kärryteistä 😉

    Hyviä fillarointeja!

    • Vastaa Arja 10.7.2015 00:33

      Kiitos, Tiina! Okei, Baltica tai Puola ei siis taida olla ihan niitä pyöräilijän unelmapaikkoja, hyvä tietää sekin. Tälläkin reissulla on nähty jo jos jonkinmoista tietä, onneksi myös niitä helppoja ja kauniita. Pyörämatkailu on silti minusta ihan parasta, ympäristöstä riippumatta 🙂

  • Vastaa Outi 1.1.2016 18:26

    Miten en olekaan aiemmin eksynyt näille sivuille! Viime kesä oli ensimmäinen vuosi itselleni, kun tutustuin retkipyöräilyyn Suomessa. 2 viikkoa pyöränselässä ja 1300 km:ä koukutti hetimiten. Euroopassa pyöräily kiinnostaa kovasti ja tämä Eurovelo -reitti vaikuttaa kaikkinensa melko helpolta vaihtoehdolta vasta-alkajalle. Ensi vuoden pyöräretkiä kovasti suunnittelevana taidankin kahlata kaikki sun tekstit läpi jahka kerkiän. 😉

    • Vastaa Arja 2.1.2016 15:18

      Kiva, että löysit sulle sopivaa luettavaa täältä 🙂 Pyöräretkeily tosiaankin koukuttaa ja itselläni ainakin suunnitelmat kasvaa vaan vuosi vuodelta! Sä oletkin ehtinyt sitten kiertää Suomea aika laajalti, itsekin haaveilen vielä joskus isommasta kotimaan pyöräilystä, mutta eiköhän sekin aika tule 🙂

    Jätä vastaus