Kuvankaunis Reininlaakso, eli pyöräillen Bonnista Koblenziin ja Bingeniin

Upper Middle Rhine Valley, eli Bingenistä Koblenziin ulottuva Reininlaakson keskiosa tai Reinin rotko, tarjoili kesän Eurovelo 15 -pyöräretkellä ehdottomasti Saksan kauneimpia maisemia. Laaksoa ei suotta ole listattu Unescon maailmanperintökohteeksi (Unscon tarkemman kuvauksen kohteesta voi lukea täältä). Eurovelo 15 -pyöräreitti oli Hollannista Saksan puolelle siirryttyämme aluksi karua, teollisuusalueiden täyttämää, ja sen verran sekavasti merkitty, että eksyimmekin reitiltä useamman kerran. Jo Bonnin jälkeen reitti muuttui kuitenkin kauniin vehreäksi, joenrantaa mukailevaksi pyörätieksi jolla oli helppoa ja mukavaa suunnistaa. Koblenzin jälkeen varsinainen Reininlaakson keskiosa lunasti kaikki alueelle asettamamme odotukset: kauniisti mutkittelevan joen rantoja koristavat idylliset kylät ja pikkukaupungit, vihreitä penkereitä viiniviljelmät ja mäennyppylöiden päällä tönöttää satoja vuosia vanhoja linnoja. Reissun päältä kuvailemani katastrofaalisen pyöräilypäivän jälkeen jokilaakso tarjosi kaivattua kauneutta silmälle ja lepoa hermoille.

Jokilaakson alueella voi liikkua pyörien tai auton lisäksi myös risteilylaivoilla. Emme tutustuneet risteilyihin tarkemmin, mutta aikatauluoppaat kertoivat laivamatkan olevan mahdollista aloittaa ja lopettaa lähes jokaisen isomman jokivarren kylän kohdalla. Pyöräretkeily tuolla 65 kilometrin (Bonnista Bingeniin laskettuna 130 kilometrin) mittaisella matkalla on kuitenkin helppoa ja vaivatonta, ja reitti sopii todella mainiosti mukavuudenhaluisemmankin lomailijan pyöräilykohteeksi. Idyllisiä joenrantakyliä ja pikkukaupunkeja on muutaman kymmenen kilometrin välein, joten päivämatkoiksi on helppoa valita itselle sopiva, lyhyempikin etappi.

Kylien rannat pursuavat hotelleja ja majataloja sekä ravintoloita ja kahviloita. Evästä ei pyöräretkeilijän tarvitse siis tällä etapilla lähteä kovin kaukaa varsinaiselta reitiltä etsimään, mutta sesonkiaikana majoitukset voi olla hyvä varata ajoissa. Me teimme varaukset aina samana aamuna, eikä valinnanvaraa ollut silloin enää paljon jäljellä – pääsimme kuitenkin joka yö sisään nukkumaan. Monista hotelleista voi vuokrata pyöriä päiväretkille, ja pyöräilylomia järjestäviltä matkatoimistoilta voi kysyä pidempiaikaista vuokrapyörää, jonka voi noutaa yhdestä kohteesta ja palauttaa toiseen. Koblenzin ja Bingenin välillä näkyi todella paljon pyöräretkeilijöitä, ja alue vaikutti olevan erityisesti iäkkäämpien pyöräilijöiden suosiossa. Bilelomalaista ei rauhallinen jokilaakso todennäköisesti kiinnosta, mutta muuten se on mielestäni hieno kohde nuoremmillekin matkailijoille kulkuvälineestä riippumatta.

Remagenin maisemissa kelpasi nauttia retken ainoa kuohuviiniaamiainen

Yövyimme Bonnin ja Bingen välisellä alueella Remagenissa johon poljimme Kölnistä, sekä Boppardissa josta jatkoimme Mainziin. Reininlaakson keskiosan hintataso oli ainakin heinäkuussa hiukkasen kalliimpi kuin Hollannissa ja pohjoisemmassa Saksassa. Remagenista olimme varanneet Rhein Hotel Arte:sta twin-huoneen. Kun hotellissa ei oltu huomioitu erillisten sänkyjen toivetta eikä sellaisia ollut enää illansuussa tavallisissa huoneissa vapaana, meille annettiin kahden makuuhuoneen huoneisto hotellin yläkerroksesta – tässä hotellissa taisikin olla lopulta koko loman paras hinta-laatusuhde! Boppardissa yövyimme sympaattisen isäntäpariskunnan pitämässä vanhassa majatalossa Pension Haus Wellerissä, joka vinoine lattioineen oli kuin suoraan Roald Dahlin novellista. Boppardin kävijöille suosittelisin tämän tunnelmallisen majapaikan lisäksi myös tuolihissimatkaa upean jokimaiseman äärelle:

Pysyttele Haavematkojen mukana facebookissa, bloglovinissa tai instagramissa!