Pallontallaajat.net
Valikko

Vuokatin metsäpoluilla fatbiken selässä

Vuokatin mökkireissun varmistuttua aloimme siskoni kanssa miettiä, miten haluaisimme muutaman päivän loman ulkoilupoluilla syyskuun lopussa viettää. Bongasimme Vuokatin sivuilta maastopyöräilymahdollisuuden, joka kuulosti mahtavalta ja juuri meille sopivalta tavalta tutkia alueen metsiä. Useampien maastopyöriä vuokraavien liikkeiden lisäksi joukosta erottui Vuokatti Safaris, joka vuokraa fatbikeja eli suomeksi sanottuna läskipyöriä. Tiedättehän, niitä oikein paksurenkaisia, alun perin lumisiin olosuhteisiin kehitettyjä traktorimaisia polkupyöriä, joita on ainakin kaupunkien katukuvissa näkynyt muutaman vuoden ajan. Otin kyseiseen firmaan yhteyttä, ja onneksemme he tarjosivat blogin tiimoilta meille kahden pyörän vuokrasta kohtuuhintaista diiliä. Vaikka viime kesänikin kului aika pitkälti pyörän selässä, maastossa pyöräily oli minulle ennen tätä kokemusta aivan uusi juttu.

Noudimme pyörät vuokrafirman toimistolta, jossa ne säädettiin meille sopiviksi ja renkaista tarkistettiin paineet. Yllättävän löysiksi nuo mammuttirenkaat muuten jätetään maastoajoa varten, ja täytyy myöntää että nämä yleensä maantiellä pyöräilevät naiset olivat vähän epäileväisiä, kuinka raskaalta niin löysärenkaisilla pyörillä ajo voisi tuntua. Mukaan saimme myös hyvin suojaavat kypärät ja kuusiokoloavaimia omia säätöjä varten. Säätöavain ei todellakaan tullut mökille mukaan turhaan, sillä jännitin poluilla ajamista sen verran, että jätin satulan ensimmäiselle pyörähdykselle liian matalalle, ja sitä piti myöhemmin nostaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kävimme ensimmäiseksi ajelemassa Vaaran kilpaladuilla, niillä ylhäällä vaaralla kulkevilla, jotka on Vuokatin hiihtoreitistössä merkitty mustiksi. Ensikokemus fatbikella polkemisesta oli yllätys pyörän ja polkemisen keveydestä asfalttialustaa hiekkaisemmilla ja kivisemmillä poluilla, sellaisilla joille ei ilman maastopyörää tulisi mieleen edes yrittää ja jollaisilla en ollut koskaan ennen pyöräillyt. Matalat paineet renkaissa huolehtivat iskunvaimennuksesta, eikä näissä pyörissä muuta jousitusta olekaan. Kevyttä oli jopa ylämäkien nouseminen, ja jyrkemmissäkin ylämäissä loppui nopeammin aloittelevan maastopyöräilijän uskallus kuin voima.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pyöräretkeily metsäpoluilla oli aivan mieletön kokemus. Jälleen kerran sain polkiessa kokemuksen liikkumisesta patikointia nopeammin, aistien silti ympäristön yhtä täysillä. Vaikka paras ruska oli osunut Vuokattiin jo muutamaa viikkoa ennen syyskuun lopun lomaamme ja puut olivat menettäneet lehtiään, metsässä oli syksyistä tunnelmaa ja aurinkokin paistoi välillä pilvien lomasta. Vaarojen lakien reitti oli aloittelijallekin oikein sopiva, joskin yrittäessämme pari kertaa poiketa juurakkoisemmalle polulle jouduimme kääntymään takaisin. Uskalluksesta oli kiinni sekin, pyörä olisi nimittäin selvinnyt vaikka minkälaisesta maastosta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERALounastauon jälkeen lähdimme pidemmälle reitille, jälleen hiihtolatuja pitkin Heikkilään ja Rekikestiin. Meitä oli varoiteltu reitillä olevista kosteikoista, mutta reitit olivat oikein ajokelpoisia, ja mikä hauskinta, niistä mutaisista paikoistakin pystyi mainiosti ajamaan läskipyörällä läpi! Polut olivat vaaran lakea tasaisempia ja heinikkoisempia, eivätkä reitin kahvilat olleet offseasonina auki, mutta näillä poluilla pääsimme tosissamme pidemmän fatbikeretken makuun.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä läskipyöräilystä Vuokatissa jäi käteen? Fatbikella polkeminen oli aivan mahtava tapa viettää aikaa metsässä. Into kokeilla maastossa pyöräilyä uudelleenkin heräsi, ja mieluusti sitä tekisi joskus vielä pidemmänkin retken tai monipäiväisen vaelluksen maastossa pyörän selässä. Fatbikella oli todellakin kevyt ajaa, ja ne sopivat maastopyöräilyn aloittelijankin menopeleiksi mainiosti. Kiitos vielä Vuokatti Safaris, lähdemme ehdottomasti uudelleenkin tutkimaan Vuokatin kauniita metsiä läskipyörien selässä!

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

4 Kommentit

  • Vastaa Jenna 19.10.2015 08:37

    Ei vitsi, miten kivalta näyttää! 🙂 Hauska termi tuo läskipyöräily. Viihtyisin varmasti itsekin tuon pyörän selässä metsäpoluilla.

    • Vastaa Arja 19.10.2015 21:30

      Mahtavan kivaa se olikin! Suosittelen kokeilemaan jos tulee mahdollisuus eteen 🙂 En tiedä onko läskipyöräily edes oikea termi, mutta kun läskipyöristäkin puhutaan niin mikäjottei -pyöräilystäkin.

  • Vastaa Jenni / Globe Called Home 24.10.2015 00:08

    Haa, nyt alan vihdoin hiffamaan näitä läskipyöriä! Pitäisi varmaan itsekin kokeilla tuollaista, koska maastokokemus minullakin pyörällä on pyöreä nolla… Törmäsin ensimmäisen kerran itse läskipyöriin Los Angelesin hiekkarannoilla, joissa ne olivat suosittuja varmaan samasta syystä kuin mitä lumessa pyöräilijöiden keskuudessa. Täällä Coloradossa niitä kuitenkin näkyy myös ja olen ihmetellyt, että miksi…

    • Vastaa Arja 29.10.2015 22:27

      Nämä pyörät sopii varmasti pehmeään hiekkaankin tosi mainiosti! Pelkkään asfaltilla ajeluun en tuollaista hankkisi, mutta lumeen tai pehmeään maastoon miksei…oliskohan ne siellä Coloradossa vaan joku höpsö muotijuttu vai lähteekö kaikki tosiaankin viikonloppuisin maastoon…? 🙂

    Jätä vastaus