Pallontallaajat.net
Valikko

Pohjois-Norja vei pyöräretkeilijän sydämen

Kesäkuun puolivälissä pakkasin siskoni kanssa polkupyörät jälleen kerran lentoja varten pahvilaatikoihin, ja suuntasimme Oslon kautta Tromssaan. Kaupunkiin, johon kerran jo Helsingistä käsin olen vuosia sitten liftannut, ja jota ympäröivät vuonot jäivät mieleen niin vahvasti, että Islannin jälkeen idea Pohjois-Norjaan palaamisesta pyörän kanssa ei suostunut poistumaan ajatuksistani. Tromssasta poljimme Lofooteille Stamsundiin,  josta kävimme bussikyydillä Lofoottien länsikärjen tuntumassa Å:ssa. Takaisin Tromssaan palasimme Hurtigruten-risteilijän kyydissä.

Haavematkoja_Norja

Mitä matkasta jäi päällimmäisenä mieleen?

Pohjois-Norja on IHANA!

Vuonot, vuoret, vihreys, valaat…oikeasti, siirtyessäsi lautalla saarelta toiselle voit nähdä valasparven sukeltelevan pinnalla muutaman sadan metrin päässä. Elämys oli unohtumaton! Varsinaisia nähtävyyksiä ei edes kaipaa, kun jokaisen mutkan takaa avautuu uusi henkeäsalpaava maisema. Ja se maisema avautuu silloinkin, kun heräät ja nouset aamulla ulos teltasta. Yksitoista päivää näissä maisemissa pisti pääni ihan pyörälle.

Ystävälliset ihmiset

Tarvitset sitten asiakaspalvelua kaupassa tai leirintäalueella, tai haluat kysyä neuvoa ohikulkijalta, ihmiset olivat poikkeuksetta palvelualttiita ja ystävällisiä. Senjahopenin kylän kauppa oli sulkeutunut, kun saavuimme lauantai-iltana tyhjin eväskassein paikalle. Omistaja sattui kuitenkin piipahtamaan kaupalle inventaarion merkeissä, ja avasi myymälän meille varta vasten ostosten tekoa varten. Fjordbotnin leirintäalueen omistaja ajoi paikalle yöllä antaakseen meille leirintäalueen wifin salasanan, kun satuin sitä puhelimessa kysymään. Tulevatko kaikki vuonoilla niin onnellisiksi, että toisille on helppo olla ystävällinen?

Kaupat ovat lauantai-iltaisin ja sunnuntaisin kiinni

Jopa Tromssasta oli työlästä löytää sunnuntaina auki olevaa ruokakauppaa, ja pienemmillä saarilla kaikki kaupat olivat kiinni. Viikonloppueväiden suunnitteluun kannattaa siis paneutua hyvissä ajoin, jottei joudu esimerkiksi meidän tavoin kaurapuuro-mantelijauho -dieetille!

Uudet varusteet kannattaa testata ja säätää huolella ennen pidempää pyöräretkeä

Annoin sisarelleni neuvoksi hankkia retkeä varten lukkopolkimet pyörään, mutten ymmärtänyt neuvoa testailemaan ja säätämään niitä huolella – itselläni kun ei niissä ole koskaan ongelmia ollut. Tämä johti ensimmäisen, 80 kilometrin mittaisen ja mäkisen pyöräilypäivän jälkeen kipeytyneeseen polveen, joka ei levon puuttuessa ehtinyt retken aikana parantua. Jouduimmekin lyhentämään retken päivämatkoja jonkin verran, ja kävimme Lofoottien läntisimmässä kylässä Å:ssa lopulta bussilla Leknesistä käsin.

Lapissa on kesälläkin oikeasti kylmä!

Retkemme aikana lämpötila laski muutamana yönä lähemmäs nollaa, ja suurimman osan päivistä sai polkea villapitkikset trikoiden alla ja huppu päässä. Osuihan retkelle toki sekin aurinkoinen päivä, kun aamulla pakkasimme leirintäalueella tavaroita t-paidoissa, mutta maanteillä tuuli kylmästi lähes poikkeuksetta. Tuulenpuuskat äityivät Stamsundissa viimeisinä päivinä niin koviksi, että ne veivät puolet telttani maakiiloista sekä suojapussin mennessään.

Oma sisko voi olla parasta matkaseuraa ikinä!

Kolmisenkymmentä vuotta siinä meni, että nuoruuden taisteluparista tuli joustava, hauska, sinnikäs ja vastuullinen retkiseuralainen – ja minusta toivottavasti samanlainen hänelle – jonka seurassa viihtyisi mainiosti toisenkin pyöretken. Kiitos vielä siskolle, kun kestit mun joka-aamuista matkatavararäjähdystä, ja jaksoit odottaa sen siirtymistä pyörälaukkuihin!

Bonus: Harkitse kahdesti ennen, kuin maistat kuivattua turskaa

Lofootit olivat vielä kesäkuun puolivälissä pullollaan kalankuivatustelineitä, ja vaikka osa telineistä oli kesän lämmetessä tyhjennetty, kuivatun kalan haju leijaili siellä sun täällä. Palatessamme Hurtigruten-risteilijällä Tromssaan erehdyimme ottamaan laivan jäätelömaistattajalta lusikalliset kuivatun turskan makuista jäätelöä. Tuon kokemuksen jälkeen turskan pyöreä maku säilyi nieluissamme koko loppumatkan, ja hytissämmekin tuntui leijailevan edellisten asukkaiden jäljiltä kuivatun kalan haju. Emme olisi tuosta niin välittäneet! Onko muilla samanlaisia kokemuksia tuon norjalaisen herkun maistamisesta, vai oltiinkos me vain nirsoja?

Haavematkoilla on ollut viime kuukausina hiljaista, ja blogi päivittyy tästä eteenpäin sillä tahdilla, kun kesästä nauttimiselta, pyörälenkeiltä ja jäätelönsyönniltä ehdin. Juttuja Norjan pyöräretkestä on joka tapauksessa tulossa vielä paljon! Uusista jutuista ilmoituksia saadakseen blogi kannattaa laittaa seurantaan esimerkiksi facebookissa tai bloglovinissa. Tiheimmin kesäfiiliksiäni päivittyy tällä hetkellä instagramiin.

 

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

6 Kommentit

  • Vastaa Tiina, Kinttupolulla 24.7.2016 14:12

    Oijoi mitä maisemia ja tunnelmia fillarin selästä 🙂 Samoja reittejä tuli poljettua monen monta vuotta sitten, mutta meille sattui harmillisen huonot säät ja poljin kaatosateessa tiskihaskat kädessä 😀

    • Vastaa Arja 27.7.2016 14:14

      Voi ei, muistankin sen videon jossa sulla oli tiskihanskat! Meille sattui pääosin ihanat säät kuten kuvistakin näkyy, mutta täytyy myöntää, että just sateenpitävät hanskat on ne, jotka unohdan aina hankkia ja niitä yritettiin tälläkin reissulla turhaan retkikaupoista etsiä. Ensi kerralla pitää muistaa sormia jo ennen reissuun lähtöä 🙂

  • Vastaa Maarit Johanna 25.7.2016 18:39

    IHANA <3 Ei vitsi mitä ilotulitusta nää kuvat. Tuollainen reissu olis meillä suunnitteilla autolla vielä tänä syksynä. Molemmilla on vain se ongelma, miten saada tarpeeksi lomaa töistä. Tuollainen melkein parin viikon reissu sais varmasti hengen salpautumaan. Jos joskus itekki uskatais pyörän päälle pitkälle matkalle. 🙂

    • Vastaa Arja 27.7.2016 14:15

      Kiitos 🙂 Koko reissun maisemat oli kyllä melkoista ilotulitusta saarelta toiselle. Ihanaa, että tekin olette menossa tuonne, toivottavasti lomat järjestyy 🙂

  • Vastaa sarrrri | La Vida Loca 2.0 Matkablogi 11.8.2016 20:04

    Hitsi vie, että olisi hienoa pyöräillä tuolla! Mä vain niin haaveilen noista maisemista, mutta ei ole toistaiseksi tiedossa milloin sinnekin ehtisi… Huokaus. 🙂

    • Vastaa Arja 13.8.2016 14:04

      Hienoa se oli! Joo, sitä on niin paljon nähtävää että kaikkialle ei meinaa ehtiä, näitä ensimmäisen maailman ongelmia mullakin 🙂

    Jätä vastaus